Asianajaja, lakimies, varatuomari, juristi, oikeustieteen maisteri tai vaikkapa luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.
Erilaisiin lakiin liittyviin ammattinimikkeisiin törmää varsin usein ja asiakkaalla voi ymmärrettävästi olla vaikeuksia tunnistaa näiden oikeudellisten ammattinimikkeiden eroja.
Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on esitellä yleisimmät oikeudelliset ammattinimikkeet sekä niiden väliset keskeisimmät erot.
Asianajaja
Asianajaja on lailla suojattu ammattinimike, jota saa käyttää ainoastaan Suomen Asianajajien jäseneksi hyväksytty juristi. Asianajajat ovat suorittaneet ylemmän oikeustieteellisen yliopistotutkinnon eli oikeustieteen maisterin tutkinnon.
Koulutuksen lisäksi asianajajaksi pääseminen edellyttää useamman vuoden työkokemusta asianajotehtävistä sekä Suomen Asianajajien järjestämän asianajotutkinnon hyväksyttyä suorittamista.
Asianajajien toimintaa raamittavat tiukat eettiset ohjeet sekä laatuvaatimukset. Asianajajien toimintaa valvoo riippumaton valvontaelin eli valvontalautakunta, jolle voi kannella asianajajan toiminnasta. Valvontalautakunta voi määrätä asianajajalle seuraamuksia (huomautus, varoitus, seuraamusmaksu tai jäsenyydestä erottaminen), mikäli asianajaja toimii työssään tai vapaa-ajallaan hyvän asianajotavan vastaisesti.
Asianajajia on Suomessa noin 2.400, eli vain noin joka seitsemäs juristi on asianajaja. Asianajajat työskentelevät pääosin yksityisellä sektorilla asianajotoimistoissa.
OTM, oikeustieteen maisteri
Oikeustieteen maisteriksi kutsutaan ylemmän oikeustieteellisen yliopistotutkinnon suorittanutta henkilöä.
Ennen vuoden 2005 uudistusta ylemmän oikeudellisen korkeakoulututkinnon nimi oli oikeustieteen kandidaatti (OTK), mutta vuonna 2005 nimike uudistettiin muotoon oikeustieteen maisteri (OTM), jotta tutkintonimike on yhdenmukainen muiden yliopistoalojen tutkintonimikkeiden kanssa.
Oikeustieteen maisteriksi valmistuminen kestää tyypillisesti noin viisi vuotta. Alempi oikeustieteellinen yliopistotutkinto on nimeltään oikeusnotaarin tutkinto.
Lakimies, juristi
Lakimies ja juristi ovat yleisessä käytössä olevia ammattinimikkeitä, joilla tarkoitetaan ylemmän oikeustieteellisen yliopistotutkinnon suorittanutta henkilöä, joka työskentelee lainopillisissa tehtävissä.
Lakimiehiä ja juristeja työskentelee hyvin monentyyppisissä oikeudellisissa asiantuntijatehtävissä niin yksityisellä sektorilla (yritykset, pankit, vakuutusyhtiöt) kuin myös kunnissa, valtionhallinnossa tai vaikkapa järjestöjen tai yhteisöjen palveluksessa.
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, eli ns. lupalakimies
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja eli lupalakimies on juristi, joka on saanut oikeudenkäyntiavustajalautakunnalta luvan toimia avustajana oikeudenkäyntiasioissa.
Pääsääntöisesti yksityishenkilöiden tai yritysten asiamiehenä tuomioistuimessa saa lain mukaan toimia vain asianajaja, valtion palveluksessa toimiva julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.
Varatuomari
Varatuomari on lainopillinen arvonimi, jonka tuomarinkoulutuslautakunta myöntää sellaiselle lakimiehelle, joka on suorittanut hyväksytysti auskultoinnin eli tuomioistuinharjoittelun. Ennen vuotta 2017 varatuomarin arvonimen myöntäjinä toimivat hovioikeudet.
Auskultointi eli tuomioistuinharjoittelu on tyypillisesti käräjäoikeudessa suoritettava vuoden mittainen työssäoppimisjakso, jonka aikana lakimies toimii tuomioistuimessa käräjänotaarina ratkaisten hänen tehtäväkseen osoitettuja hakemusasioita, riita-asioita sekä rikosasioita.
Varatuomari on arvostettu arvonimi, jonka useat oikeudenkäyntiasioita hoitavat juristit, kuten asianajajat hankkivat auskultoinnin kautta osoitukseksi perehtyneisyydestä tuomioistuinasioihin.
Toisinaan varatuomarin arvonimi saatetaan sekoittaa tuomari-ammattinimikkeeseen, jolla tarkoitetaan valtion palveluksessa olevaa juristia, joka on tuomarin virassa jossakin tuomioistuimessa.