Mitä lapsiasioiden sovittelulla tarkoitetaan?
Lasten huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevia asioita eli ns. lapsiasioita voidaan käsitellä joko oikeudenkäyntimenettelyssä tai sovittelussa.
Asianajotoimistomme sijaitsee Jyväskylässä, jossa lapsiasioiden sovittelulla on varsin pitkät perinteet. Keski-Suomen käräjäoikeus oli nimittäin yksi niistä tuomioistuimista, jotka liittyivät jo varhaisessa vaiheessa eli 1.9.2012 mukaan valtakunnalliseen lapsiasioiden sovittelukokeiluun. Sittemmin lapsiasioiden sovittelu eli ns. follo-sovittelu on laajentunut kaikkiin Suomen käräjäoikeuksiin.
Nykyisin lapsiasioiden sovittelu on vakiinnuttanut paikkansa tavanomaisen tuomioistuinkäsittelyn rinnalla sen varteenotettavana vaihtoehtona.
Lapsiasioiden sovittelun edut
Lapsiasioiden sovittelulla tarkoitetaan tuomioistuimessa tapahtuvaa asiantuntija-avusteista sovittelua. Sovittelussa sovittelijana toimiva tuomari sekä asiantuntija-avustaja, kuten lapsiasioihin perehtynyt psykologi tai sosiaalityöntekijä auttavat vanhempia löytämään ratkaisuja lapsen asioita koskeviin erimielisyyksiin.
Vanhempien väliset erimielisyydet voivat koskea lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta tai elatusta. Sovittelumenettely soveltuu lapsiasioiden käsittelyyn erinomaisesti, sillä se tarjoaa perinteiseen oikeuskäsittelyyn verrattuna ripeämmän ja joustavamman menettelyn ratkaisujen löytämiseksi lasta koskeviin konfliktilanteisiin. Menettely lapsiasioiden sovittelussa on vapaamuotoista sekä keskustelevaa ja sovittelussa voidaan käsitellä hyvin laajasti lapsen arkeen vaikuttavia seikkoja.
Asianajajan rooli lapsiasioiden sovittelussa
Vanhemmat voivat osallistua sovittelumenettelyyn myös ilman lainoppinutta avustajaa, mutta varsin usein kummallakin vanhemmalla on oma asianajaja mukana sovittelussa. Asianajajan rooli lapsiasioiden sovittelussa on kuitenkin erilainen kuin tavanomaisessa tuomioistuinkäsittelyssä, sillä sovittelun tarkoituksena on tukea nimenomaan sitä, että vanhemmat löytäisivät yhdessä asiantuntevien tahojen kanssa keskustellen ratkaisut ilmenneisiin erimielisyyksiin. Vanhemmat tuntevat kuitenkin aina lapsensa sekä yksilölliset elämäntilanteensa kaikkein parhaiten.
Asianajajan tehtävänä on toimia päämiehenään olevan vanhemman tukena ja oikeudellisena apuna sovitteluistunnossa. Sovittelun kuluessa pidetään tyypillisesti myös taukoja, joiden aikana vanhempi voi luottamuksellisesti keskustella kahden kesken oman asianajajansa kanssa sovittelussa ilmenneistä seikoista sekä pohtia erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.
Sovittelussa vahvistettu sovinto
Lapsiasioiden sovittelu on vapaaehtoista ja sen aloittaminen edellyttää sitä, että molemmat vanhemmat antavat sovittelumenettelyn käynnistämiselle suostumuksensa. Mikäli sovinto lasta koskeviin erimielisyyksiin syntyy, kirjataan sovinto kirjallisen sovintosopimuksen muotoon ja sovittelijana toimiva tuomari vahvistaa sen.
Vahvistettu sovinto vastaa oikeusvaikutuksiltaan asiassa annettua tuomioistuimen ratkaisua. Vahvistettu sovinto siten sitoo vanhempia yhtä lailla kuin tuomioistuimen antama päätös ja vahvistettu sovinto on myös täytäntöönpanokelpoinen.
Jos sovintoa ei sovittelussa synny
Jos sovintoa ei lapsiasioiden sovittelussa synny, palautuu asia käräjäoikeuden käsiteltäväksi tavanomaisessa oikeudenkäyntimenettelyssä, jos asia on laitettu vireille oikeudessa. Jos taas asia ei ole vielä oikeuden käsiteltävänä ja sovinto jää uupumaan, jää vanhempien tahollaan pohdittavaksi se, haluavatko he saattaa asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Asianajotoimistomme asianajajat ovat erittäin kokeneita lapsiasioiden asiantuntijoita, joiden puoleen voi kääntyä kaikissa lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen tai elatukseen liittyvissä asioissa.
Lisätietoja lapsiasioiden sovittelumenettelystä saat oheisesta Tuomioistuinlaitoksen verkkosivuilta löytyvästä sähköisestä esitteestä: